Bondata Henkilöstöpalvelut kasvoi 18 % alkuvuonna – kasvu oli moninkertainen toimialan keskiarvoihin verrattuna

Henkilöstöala HELAn mukaan koko toimialan liikevaihto kasvoi kesä–heinäkuussa 2026 noin 5 prosenttia edellisvuodesta. Bondatalla koko kuluvan vuoden kasvu on 18 prosenttia – selvästi markkinaa nopeampaa. 

Suomen talouden käänne parempaan on ollut ilmassa jo useiden kuukausien ajan ja henkilöstöalan näkymät voivat vahvistaa tämän. Henkilöstöala HELAn tuoreiden TOP20-liikevaihtokatsausten mukaan alan liikevaihto kasvoi kesäkuussa 5,5 prosenttia ja heinäkuussa 5,3 prosenttia edellisvuodesta. Bondatalla vauhti on ollut vielä tätäkin kovempi: kesäkuussa kasvua kertyi 16 prosenttia ja heinäkuussa 18 prosenttia – yli kolminkertaisesti toimialan keskiarvoon nähden. 

Koko toimiala kääntyi nousuun 

HELAn katsausten mukaan henkilöstöalan palveluiden kokonaisliikevaihto oli kesäkuussa 131,5 miljoonaa euroa ja heinäkuussa 125 miljoonaa euroa. Kasvu ei ole yksittäisten kuukausien piikki, vaan liikevaihto on kasvanut yhtäjaksoisesti jo helmikuusta 2026 lähtien, jolloin käänne tapahtui. Katsauksessa mukana olevat yritykset edustavat yli puolta koko henkilöstöalan liikevaihdosta, joten luku antaa kattavan kuvan koko toimialasta. 

Myös alan omat suhdannenäkymät ovat vahvistuneet selvästi. EK:n suhdannebarometrin mukaan henkilöstöalan näkymiä kuvaava saldoluku nousi elokuussa jopa +31:een. Tämä on upea nousu, sillä kolme vuotta aiemmin elokuussa 2023 vastaava luku oli -85. 

– ”Henkilöstövuokrauksen kasvu kertoo siitä, että yritysten työvoiman tarve on vahvistumassa”, kommentoi Henkilöstöala HELAn toimitusjohtaja Merru Tuliara alan tuoreita lukuja HELAn omassa tiedotteessa. 

Tuliara nostaa esiin myös kasvun yhteiskunnallisen puolen: kehitys on hänen mukaansa hyvä uutinen erityisesti nuorille, joiden työttömyys on edelleen korkealla tasolla ja joille henkilöstövuokraus voi tarjota väylän työelämään. 

Vallitseva suhdannetilanne on toki yhä heikko, mutta ero tilanteen ja näkymien välillä on juuri se, mikä tekee kesän luvuista kiinnostavia: henkilöstöala vahvistaa samaa kuvaa, jota useat ekonomistit ovat jo kuukausia toistaneet eli Suomen talous on kääntynyt kasvuun. 

Myös makrotasolla merkit ovat olleet ilmassa jo hetken. Useat pankit ja ekonomistit – muun muassa Nordea, Danske Bank ja Keskuskauppakamari – ovat kevään ja kesän aikana todenneet Suomen talouden kääntyneen kasvu-uralle pitkän taantuman jälkeen: bruttokansantuote on kasvanut sekä vuoden ensimmäisellä että toisella neljänneksellä ja kasvu on ollut laaja-alaista näkyen niin yksityisessä kulutuksessa, teollisuustuotannossa kuin investoinneissakin. 

Työllisyyden kohentuminen laahaa vielä hieman perässä, mutta henkilöstöala reagoi tyypillisesti suhdanteisiin muuta taloutta nopeammin. Alan piristyminen kesällä 2026 sopii samaan kuvaan, jota talousluvut ovat jo viestineet.  

Bondatan kasvu on ollut poikkeuksellisen vahvaa  

HELAn TOP20-listauksessa Bondata on mukana sekä kesä- että heinäkuun katsauksessa yhtenä Suomen 20 suurimmasta henkilöstöalan toimijasta yli 800–900 alan yrityksen markkinassa. Tämä sijoitus kertoo yrityksen koosta eli 12 kuukauden kumulatiivisesta liikevaihdosta, ei kasvuvauhdista. HELA ei julkaise yksittäisten TOP20-yritysten kasvulukuja, joten Bondatan kasvua ei voi suoraan verrata muihin listalla oleviin yrityksiin. 

Sen sijaan kasvuvauhti puhuu omaa kieltään ilman ranking-vertailuakin: kesä- ja heinäkuun 16–18 prosentin kuukausikasvu ei ole yksittäinen piikki, vaan koko kuluvan vuoden (tammi–heinäkuu) liikevaihto on kasvanut viime vuodesta 18 prosenttia – siis selvästi enemmän kuin toimialan keskimäärin 5–6 prosentin kasvu samalla mittarilla. 

– Kesän luvut ovat meille erittäin ilahduttavia, ja mikä tärkeintä, kasvu näkyy laajasti – ei vain yhdessä asiakassegmentissä tai yhdellä paikkakunnalla, vaan usealla mittarilla yhtä aikaa. Uusasiakashankinta on vetänyt hyvin, nykyiset asiakkuudet ovat syventyneet, ja olemme pystyneet vastaamaan kysyntään myös silloin, kun osaavaa työvoimaa on ollut vaikea löytää kotimaasta, sanoo Bondata henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Jarkko Varvio. 

Osa kasvusta selittyy sillä, että Bondata on viimeisen vuoden aikana vahvistanut asemiaan yritysostoin eri puolilla Suomea, mm. Kaakkois-Suomessa, Oulussa ja Päijät-Hämeessä.  

– On rehellistä sanoa, että osa kasvustamme tulee yritysostoista. Mutta myös orgaaninen kasvu on ollut vahvaa, ja se on meille tärkein mittari: se kertoo, että asiakkaat luottavat meihin ja palvelu toimii arjessa, Varvio jatkaa. 

Toinen kulma, joka nostaa Bondataa esiin muusta alasta, on kansainvälisen työvoiman osaaminen. Kun Bondata Groupin liiketoimintajohtaja Jari Toroskainen aloitti tehtävässään, hän nosti esiin juuri tämän: kotimainen työvoima ei tule riittämään nyt, kun Suomen talous on kääntynyt kasvuun, ja kansainvälistä resurssia tarvitaan erityisesti teollisuudessa, logistiikassa ja rakentamisessa – aloilla, jotka myös HELAn tilastoissa ovat toimialan suurimpia liikevaihdon osalta. 

Väite ei nojaa vain Bondatan omaan näkemykseen: myös HELA vahvistaa saman ulkopuolisena tahona. Korkeasta työttömyydestä huolimatta Suomessa on HELAn mukaan ollut viimeisen vuoden aikana pulaa tiettyjen alojen osaajista, mm. teknologia- ja meriteollisuudessa, sähkö- ja energia-alalla, teknisessä kiinteistöhuollossa sekä hitsaajan tehtävissä. Syksyn aikana pulan ennustetaan HELAn mukaan laajenevan edelleen esimerkiksi betonityöntekijöihin ja maanrakennusalan ammattilaisiin, eikä täydennyskoulutus ratkaise akuuttia osaajapulaa nopeasti – kansainvälistä rekrytointia tarvitaan jo nyt. 

– Meillä on ollut tästä valmiuksia jo pidempään, ja nyt kysyntä on osunut yhteen osaamisemme kanssa. Kun moni kilpailija reagoi vasta nyt, me olemme voineet vastata asiakkaiden tarpeisiin heti, Varvio kommentoi. 

Mistä kasvu kertoo? 

On silti syytä pitää mittasuhteet kohdillaan. Yksittäisten kuukausien 16–18 prosentin kasvuluvut voivat aina heilahdella vertailukauden tason mukaan, mutta koska myös koko vuoden tammi–heinäkuun kasvu on 18 prosenttia, kyse ei ole yksittäisestä kuukausipiikistä vaan pidempään jatkuneesta, tasaisesta kehityksestä. 

Silti suunta on selvä, ja se on sama toimialalla ja koko taloudessa: kysyntä on kääntynyt ja luottamus tulevaan vahvistuu kuukausi kuukaudelta. Henkilöstöala on perinteisesti yksi talouden johtavista indikaattoreista – yritykset turvautuvat joustavaan työvoimaan usein ennen kuin ne uskaltavat tehdä pitkäaikaisia rekrytointeja. Kesän 2026 luvut vahvistavatkin osaltaan sitä kuvaa, jota useat ekonomistit ovat jo pidemmän aikaa maalailleet: Suomen talous on kääntynyt kasvu-uralle. Toivottavasti kehitys jatkuu samaan tahtiin myös loppuvuoden. 

HELA itse muistuttaa, että työllisyyden kääntyminen selvään nousuun edellyttää vielä talouskasvun vahvistumista ja maailmantilanteeseen liittyvän epävarmuuden vähenemistä. Tämä on hyvä pitää mielessä: henkilöstöalan luvut ovat myönteinen viesti, mutta eivät vielä tarkoita, että työmarkkinoiden koko kuva olisi kääntynyt. 

– Uskomme, että olemme vasta alkuvaiheessa pidempää nousua. Talouden käänne on jo ilmassa, ja jos kehitys jatkuu tähän tahtiin, henkilöstöpalveluiden kysyntä kasvaa edelleen ja me haluamme olla siinä etulinjassa, Varvio summaa.