Ceyda myöhästyi työhaastattelusta 20 minuuttia ja sai silti paikan – kokenut rekrytoija kertoo, mikä ratkaisee haastattelussa

Mikä työhaastattelussa oikeasti ratkaisee? Ceyda Kupaci pelkäsi pilanneensa mahdollisuutensa myöhästyttyään haastattelusta 20 minuuttia. Bondatan rekrytoija Lauri Pelkonen näki tilanteen toisin. Nyt kaksikko kertoo samasta haastattelusta eri näkökulmista ja siitä, mihin rekrytoija haastattelussa kiinnittää huomiota.

Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Bondatan kanssa.

Ceyda Kupaci oli saapunut työhaastatteluun hyvissä ajoin, kuten aina. Vain yksi asia oli pielessä – hän odotti väärän toimiston ovella.

Kun kello tuli yhdeksän, Bondatan rekrytoija Lauri Pelkonen soitti Kupacille. Pian selvisi, että oikea toimisto sijaitsi toisella puolella Tamperetta.

Kupaci lähti juoksemaan ja saapui lopulta haastatteluun noin 20 minuuttia myöhässä.

Nyt hänestä tuntui, että hän oli mokannut jo ennen haastattelun alkua.

Mikä työhaastattelussa vakuuttaa rekrytoijan?

Lauri Pelkonen on haastatellut uransa aikana satoja työnhakijoita. Hän työskentelee henkilöstöpalveluyritys Bondatalla, joka yhdistää työnhakijoita ja työntekijöitä etsiviä yrityksiä eri puolilla Suomea.

Haastattelussa hän haluaa ennen kaikkea selvittää hakijan osaamista, motivaatiota ja sopivuutta tehtävään sekä tulevaan työyhteisöön.

Erityisesti Pelkonen arvostaa sitä, että hakija pystyy kertomaan osaamisestaan konkreettisten esimerkkien kautta.

”Kaikkihan meistä voi sanoa olevansa huipputiimipelaaja, nopeasti oppiva, rohkea ja itseohjautuva. Mutta koska kuulen näitä niin usein, minut saa vakuuttuneeksi, jos hakija osaa esimerkein kertoa osaamistaan.”

Pelkonen arvostaa myös sitä, että hakija antaa oman persoonansa näkyä eikä yritä esittää jotakin muuta kuin on.

”Joskus hakijat käyttävät liikaa sivistyssanoja, jotka eivät välttämättä edes kuulu lauseeseen. Kyllä sen huomaa, jos yrittää antaa itsestään liian täydellisen kuvan”, Pelkonen sanoo.

Voiko jännittäminen pilata työhaastattelun?

Palataan aamuun, jolloin Kupaci saapui työhaastatteluun noin 20 minuuttia myöhässä. Kun Kupaci lopulta pääsi oikealle toimistolle, hän huomasi jotain yllättävää. Jännitys oli kadonnut.

”Kun haastattelu pääsi alkamaan, ajattelin, että minulla ei ollut enää mitään menetettävää. Pystyin olemaan täysin oma itseni.”

Kupaci on aina aiemmin kokenut työhaastattelut hyvin jännittäviksi. Erityisesti oman osaamisen sanoittaminen ja itsensä esiin tuominen ovat tuntuneet hänestä haastavilta.

”Minusta on aina tuntunut, että työhaastattelussa pitää onnistua täydellisesti, jos haluaa saada paikan”, Kupaci sanoo.

Pelkosen mukaan jännittäminen ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole syy hylätä hakijaa.

”Ihmisiähän me kaikki olemme, ja meitä kaikkia on varmasti jännittänyt joskus”, Pelkonen muistuttaa.

Jännitys voi Pelkosen mukaan näkyä esimerkiksi takeltelevana tai rönsyilevänä puheena. Hakija myös saattaa vastata niin pitkästi, että unohtaa lopulta, mitä häneltä kysyttiin.

Yksittäinen haparoiva vastaus ei Pelkosen mukaan kuitenkaan yleensä pilaa haastattelua. Jännittämisen merkitys saattaa kuitenkin riippua myös haettavasta tehtävästä.

”Jos työssä täytyy esimerkiksi esiintyä paljon, voimakas jännittäminen voi siinä tapauksessa vaikuttaa työnantajan arvioon.”

Mitä rekrytoija ajatteli myöhästymisestä?

Entä mitä Pelkonen ajatteli tilanteesta? Hänelle jäi mieleen erityisesti se, miten Kupaci suoriutui itse haastattelusta.

”Hän osasi tuoda asioita konkreettisesti esiin eikä antanut tämän näkyä omassa suorituksessaan. Se osoitti myös paineensietokykyä”, Pelkonen muistelee.

Myöhästymiseen liittyi myös osoitesekaannus.

”Syy, miksi Ceyda oli väärällä ovella, oli  ymmärrettävä. Siihen aikaan meillä oli olemassa kaksi eri toimistoa, ja Ceydalle antamani osoite näytti karttasovelluksessa väärää rakennusta. Minunkin olisi pitänyt olla täsmällisempi hänelle”, Pelkonen jatkaa.

Kupaci sai lopulta hakemansa markkinointiassistentin paikan Bondatalta.

Miten rekrytoija suhtautuu CV:n aukkoihin?

Moni työnhakija saattaa miettiä, miten rekrytoija suhtautuu pitkiin työttömyysjaksoihin tai katkoksiin työhistoriassa.

Pelkosen mukaan tärkeintä on ymmärtää, mitä hakijan taustalla on tapahtunut. Työsuhde on voinut päättyä esimerkiksi muutosneuvottelujen vuoksi, tai työntekoon on voinut tulla tauko vaikean elämäntilanteen takia.

”En odota hakijalta täydellistä tarinaa siitä, miksi näin on käynyt. Lyhyt, selkeä ja todenmukainen selitys on paras”, Pelkonen sanoo.

Pelkonen muistuttaa, että kuka tahansa voi kohdata esimerkiksi perheeseen liittyvän tragedian, johon ei itse voi vaikuttaa. Hänen mukaansa tällaiset kokemukset eivät saisi heikentää hakijan mahdollisuuksia.

Millaiset hakijan kysymykset jäävät rekrytoijan mieleen?

Pelkonen arvostaa kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi työn tavoitteisiin, onnistumisen mittareihin tai johtamistapaan. Hänen mukaansa hakija voi rohkeasti kysyä myös tehtävän haasteista.

”Kysymykset osoittavat, että hakija on oikeasti kiinnostunut tehtävästä ja haluaa kuulla siitä lisää”, Pelkonen sanoo.

Joskus mieleen jäävät myös hieman yllättävämmät kysymykset. Pelkonen muistaa hakijan, joka halusi tietää, millaista afterwork-kulttuuria työpaikalla on ja mitä työkaverit yleensä tekevät yhdessä.

”Se oli mielestäni hauska kysymys. Hakija halusi varmasti selvittää, millaiseen porukkaan hän on tulossa”, Pelkonen kertoo.

Kysymysten avulla myös hakija voi arvioida, sopisivatko tehtävä ja työyhteisö hänelle. Kupaci haluaa esimerkiksi selvittää, millaista arki tehtävässä olisi, millainen tiimi hänen ympärillään työskentelisi ja millaisia mahdollisuuksia hänellä olisi kehittyä.

”Tykkään kysyä, miltä tavallinen työpäivä näyttäisi tässä tehtävässä. Se antaa aika konkreettisia vastauksia siihen, voisinko itse viihtyä siellä”, hän kertoo.

Mitä myöhästyminen opetti?

Kupaci nyt työskennellyt Bondatan markkinointiassistenttina noin puolitoista vuotta. Kokemus muutti lopulta hänen suhtautumistaan työhaastatteluihin.

”Ennen rekrytoija tuntui minusta vähän pelottavalta. Nyt olen ymmärtänyt, että ihan tavallisia ihmisiä tässä kaikki ollaan. Haastattelussa voi olla oma itsensä, eikä tarvitse olla mikään yli-ihminen”, Kupaci sanoo.

Pelkonen muistuttaa, ettei myöhästymistä silti missään nimessä kannata kokeilla tarkoituksella. Hänen neuvonsa työhaastatteluun valmistautuvalle on yksinkertainen.

”Ole oma itsesi, mutta ole valmistautunut siihen, mihin menet.”

Tämän artikkelin alkuperäinen julkaisija on Duunitori.